Viime keväänä käytin kaiken vauvanhoidolta liienneen ajan lukemiseen. Kuten kaikki vauvaikäisten vanhemmat varmaan tietävät, aikaa ei ollut paljon, mutta ehkä juuri siitä syystä se tuli käytettyä tehokkaasti. Luin parin-kolmen kuukauden aikana sen verran, mitä normaalisti vuodessa tai parissa. Tavallaan lukutoukan unelmaa.
Nyt syksyllä olen käyttänyt liikenevän ajan neulomiseen. Ja bloggaamiseen. Tuotteliaisuus on aika tavanomaisella pimeän ja kylmenevän vuodenajan tasolla eli jotain on oltava puikoilla jatkuvasti.
Tuloksena on ollut etenkin lasten neuleita. Kuten nyt nämä kummilasten sukat.
Avustajan kosketus
Ruskeat piilotan joulupakettiin parin muun pehmeän asian kanssa. Vaaleanpunaiset matkaavat saajalleen kääreittä, jotta tyllerön usko joulupukkiin ei
horjahda. Sukkia on nimittäin valmistusvaiheessa mallattu jalkaan, ja koska lahjakäytäntö tytön perheessä on sellainen, että paketit ovat suoraan joulupukilta
(niihin ei kirjoiteta antajien nimiä), olisi kummitädin neulomuksen paljastuminen... No, ainakin suurten selitysten paikka.
Lapsen usko. Se on jotain, josta aikuisella on vain häivähdys muistinperukoilla.
Malli vaaleanpunaisiin Wallander-sukkiin löytyy Korhosen ja Östermanin kirjasta Tähkäpää ja muut lempineuleet.
Ruskeiden Baby Booties
-joustinneulesukkien ohje on Garnstudion ja löytyy
täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti