Jos minun pitäisi juuri nyt valita yksi asia, jota odotan eniten maailmassa, olisi se remontin valmistuminen uudessa kodissamme.
Vietimme kuluneen viikon pojan kanssa isovanhempien luona, ja paluu tähän nykyiseen
Pari-kolme viikkoa sitten uutta keittiötä varten tilaamamme induktiopannut ja -kattilat odottavat lattialla laatikoissaan pääsyä uuteen kotiin. Sinne niitä ei voi vielä viedä, kuten ei mitään muutakaan käyttötavaraa, koska kaikki jaloissa pyörivä ylimääräinen vain hidastaisi remontin etenemistä.
Takan edestä sentään on jo lähtenyt puolitoistametrinen pahvilaatikko liesituulettimineen, vaikkei se määränpäässään olekaan vielä päässyt kattoon asti. Toisaalta juuri tuo laatikko oli oivallinen paitsi kokonsa myös sijaintinsa suhteen. Nyt kun se on poissa, on takanluukkujen rämpytys pikkumiehen lempipuuhaa. Ja pikkusormien nokeentumisen estäminen äidin. Takka on sentään poissa käytöstä.
Remontin osalta hyvä uutinen on se, että uudet rakennusmiehemme ovat oikein ahkeria ja osaavia. Huono taas se, että heidän on korjailtava joitakin varsin aikaavieviä asioita edellisen urakoitsijamme jäljiltä. Maalipintoja esimerkiksi.
Mutta jos työt jatkuvat tähän tahtiin, valmistuminen ei liene enää kovin kaukana.
Tulipas tästä nyt teksti...
Nyt lähdemme perheretkelle rakennusliikkeeseen. Tuliaiseksi tuomme vähän listoja ja lampun pikkuvessan kattoon.
Edistystä sekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti