Kukkatuolini mun

Kiertelimme joulun jälkeen huonekaluliikkeitä ajatuksenamme hankkia uuteen kotiimme uusia kalusteita.

Tuossa vaiheessa kaikkein tähdellisin hankittava oli sänky (vanha kun on vuosien saatossa ehtinyt lässähtää pahan kerran), mutta koska uusi kotimme on kaksi kertaa niin iso kuin vanha, olivat muutkin huonekalut tervetulleita.

Löydettyämme mieleisemme sängyn odottelimme myyjän tarjouslaskelmaa ja katselimme liikkeen muuta tarjontaa. Äkkäsin seinustalla kivannäköisen ja -tuntuisen nojatuolin.

Jämäkän istua, vähän retron, puujalkaisen ja kukkakuosisen. Kivasti tyttömäisen. Joku voisi tietysti pistää parilla sukupolvella paremmaksi ja sanoa mummomaiseksikin, mutta yhtä kaikki: tosi ihanan. Juuri sopivan meidän harmaavalkean ja eleettömän sisutuksen suolaksi, ja mun omaksi tuoliksi.

Näin itseni sieluni silmin siinä lukemassa, neulomassa ja katselemassa ikkunasta ulos ja haaveksimassa. Viis siitä, vaikka siihen menisikin vielä 18 vuotta (tai 17 ottaen huomioon, että perheen pienin on tullut jo taaperoikään).

Tuoli oli mallikappale, ja 30 prosentin alennuksessa.

Silti se oli kallein yksittäinen huonekalu, jota olin koskaan ollut aikeissa ostaa.

Kun myyjämme palasi sänkytarjouksen kanssa takaisin, olin kuitenkin jo tehnyt päätökseni. Nyt tai ei koskaan. Maksettuani tuolin myyjä alkoi tutkia tarkemmin siinä ollutta hintalappua ja huomasi, että sen nurkkaan oli kirjoitettu pienellä varattu. Joku oli jo ostanut sen, ja nyt se oli myyty kahteen kertaan!

Voi rähmä. Mielessäni pyöri lähinnä, että siinä meni tuoli sivu suun, normaalihintainen olisi ihan liian kallis ja että milloinkohan rahani voitaisiin palauttaa. Myyjä päätti kuitenkin ensin kysyä liikkeen johtajalta, voitaisiinko minulle tilata uusi tuoli samaan hintaan. Noin niinkuin kömmähdyksen hyvitykseksi.

Saimme tuolin kotiin lauantaina kuuden viikon toimitusajan jälkeen.

Olen siitä edelleen ihan yhtä haltioissani.

Poikakin äkkäsi heti sen oivalliset kiipeilyominaisuudet ja istumamukavuuden.

Haaveilen vielä tuolin kanssa yhteen sopivasta rahista.

Sellaisesta kirppisrahista, jonka voisi tarpeen vaatiessa käyttää verhoilijalla.

Sitten mun kombo olisi täydellinen.

Onhan tässä vielä 18 vuotta aikaa :)

Ps. Tämä nyt on aivan ilmaista mainosta niin kuin kaikki muutkin blogissani esiintyneet tuotemaininnat, mutta jos joku kiinnostui tuolista tämän perusteella, niin se on Skannosta ja malliltaan Bomba. Ovat näemmä ystävänpäivätarjouksessa -15 % tämän viikon lauantaihin asti.