Harmi vain, että niitä tulee nykyään tehtyä tosi harvoin. Työlästä mukamas.
Tänään päätin korjata tapani (ja onhan täällä uudessa keittiössä ihan toista leipoa kuin vanhassa ja postimerkin kokoisessa). Neljänneslitran taikinasta tuli juuri sopivasti rauhallisen iltahetken herkuksi kahdelle aikuiselle ja yhdelle melkein 1-vuotiaalle.
Se yksi melkein 1-vuotias sai puolikkaan ja tykkäsi kovin.
Samainen pikkupersoona tykkäsi myös lehmänmaidosta, jota sai tänään maistaa ensimmäisen kerran elämässään.
Korvapuustia ja maitoa, mmmm. Niin äiti kuin poika.
Ja isäkin kyllä, paitsi että juomana on silloin Pepsi Max.
Ai niin, jäi siitä taikinasta pullia huomisellekin, kolme. Toisaalta... Tässä vaiheessa iltaa on ehkä vielä liian aikaista tehdä tuonkaltaista inventaariota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti