Uudessa kodissa on viimeistelty tänään paikkoja. Pikkujuttuja, mutta urakalla.
Ensimmäisenä aamulla saapui puuseppä mittaamaan eteisen kaappien paikat.
Seuraavaksi saapuivat keittiön puuttuvat kaapinovet ja niiden asentaja.
Sitten kävi rullaverhojen asentaja.
Lopuksi tuli remppamies tekemään viimeistelytöitä, jotka jatkuvat vielä huomennakin.
Kun on vauvan kanssa vapaalla, sitä kuvittelee, että kaikki tällaiset pikkujutut olisi hirveän helppoja järjestää. Sen kun vaan vastaa puhelimeen tai viestiin, että joo, paikalla ollaan, tervetuloa. Tai sanoo, että kello sillä ja sillä välillä sopii oikein hyvin.
Mutta sitten on päikkäreitä ja päivärytmi, joka tietenkin muuttuu, on murroksessa tai kääntyy muuten vaan tavallisesta poikkeavaksi, kun sitä pitäisi osata ennustaa.
Tuo tietysti pätee kaikkeen vauvan kanssa tulemiseen ja menemiseen.
Mutta niin se menee. Joskus ollaan jetsulleen ja joskus melkein.
Tänään oltiin jetsulleen kaikessa muussa paitsi rulliksissa. Niiden kanssa sovittiin toimituksesta vasta kolmannella puhelinsoitolla, kun kahdella ensimmäisellä oltiin päikkäreillä.
Ai niin. Eteisen kaapit on luvattu paikoilleen tämän kuun aikana. Täällä alkaa siis olla valmista, kun helmikuussa juhlitaan pojan 1-vuotissynttäreitä! Juhuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti