Huhhuh, onpas taas tullut blogitaukoa!
Ideoita ja ajatuksia postaamiseen olisi vaikka kuinka, mutta toteutus... Mihin se aina jää?
Kerronpas nyt kuitenkin yhden jutun yhdestä isosta muutoksesta. Päiväunijutun nimittäin.
Poika nukkuu päiväunensa tätä nykyä omassa sängyssään, yksin!
Monille tässä ei ole mitään ihmeellistä, mutta minulle, joka totutin pojan ottamaan päiväunensa maitotankin äärellä vieressäni, tämä on kuin kokonaan uusi maailma! Ensiksikin siksi, että: a) minulla on pieni oma hetki keskellä päivää (whaaattt?!), b) olen pystynyt luopumaan kokonaan päiväimetyksistä ja c) mikä olennaisinta, myös poika nukkuu paremmin ilman rintatuttia.
Kaksi viikkoa kapinaa se vaati, mutta nyt poika nukahtaa päivällä sänkyynsä tyytyväisenä ja mukisematta. Suosittelen tätä kaikille muillekin kaltaisilleni maitotainnuttajille. Se on sen arvoista.
Pojan unirytmi on myös muuttumassa selkeästi kaksien lyhyempien päikkäreiden sijasta yksiin pidempiin, jotka voivat kestää kaksikin tuntia. Siinä sitä mamman bloggausaikaa, ha!
Ok, on minua tässä välillä myös väsyttänytkin ihan turkasesti. Tiedättekö sen tunteen, kun välillä ramasee ihan kaikissa jäsenissä asti? Luuytimissä suorastaan. Sekin on ollut pieni hidaste bloggaamisen tiellä. No, viikko tiukkaa D-vitamiinikuuria takana (salmiakinmakuista sellaista, nammm) ja nyt alkaa näkyä valoa tuonkin tunnelin päässä.
Vai olisiko se tämä parantunut päivärytmi kenties?
Tai nämä kaksi tiedossa olevaa tynkäviikkoa (vappu ja helatorstai!), kun saadaan viettää aikaa koko perheen kanssa yhdessä vähän tavallista enemmän?
Nou idea.
Hyvät vaput joka tapauksessa itse kullekin!
Meille on hankittu munkki- ja bruschetta-ainekset, tänään (tai huomenna) herkutellaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti